Lesken lakiosa

Lakiosa ja lesken hallintaoikeus ovat joskus ristiriidassa keskenään siten, ettei molempia oikeuksia pysty täyttämään täydellisenä samaan aikaan. Lain mukaan leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen asunto ja siihen. Puolisolla ei ole oikeutta lakiosaan, lakiosa on ainoastaan rintaperillisten oikeus. Puolison kuoleman jälkeen leskellä on lakiin perustuva oikeus pitää jakamattomana hallussaan kuolleen puolison jäämistö. Tätä oikeutta kutsutaan lesken.

Lakiosan määrä on lain mukaan puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta. Rintaperillinen voi lakiosailmoituksen tekemällä vaatia lakiosaa leskeltä. Lakiosa tarkoittaa rintaperilliselle tai ottolapselle kuuluvaa osuutta edesmenneen. Lakiosaa ei tarvitse maksaa, jos sen maksaminen edellyttää yhteisen kodin myyntiä. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos leski on testamentin edunsaajana. Lesken vähimmäissuoja eli oikeus hallita asuntoa ja asuinirtaimistoa on vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus.

Alla olevan artikkelin kirjoittamisen jälkeen Korkein oikeus on 6. Periikö leski puolet puolisonsa omaisuudesta ja lapset sen toisen puolen. Ja siis lapset saavat vain lakiosan, niin leski ei omista koko jäljellä. Lakiosaa loukkaava testamentti: Rintaperillisen, testamentin saajan ja lesken asema lakiosan loukkaustilanteessa. Mieheni kuoli neljä vuotta sitten. Meillä oli keskinäinen testamentti, jossa leskelle jää hallintaoikeus omaisuuteen. Lisäksi testamentissa oli määrätty, että jos lapset vaativat lakiosaansa, on leskellä oikeus suorittaa lakiosat rahana.

Vainajan osuus menee kokonaisuudessaan lapsille, jollei lesken perinnöstä. Tällöin muut perilliset ovat oikeutettuja lakiosaan, joka on puolet. Kun kuolleelta puolisolta jäi oikeudenomistajina sekä eloonjäänyt puoliso että lakiosaansa vaativa rintaperillinen, kilpailevat jäämistöoikeudellisista intresseistä. Jos elät uusioperheessä, lesken aseman turvaamiseksi on tehtävä testamentti. Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, tämä ei saa. Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa vainajan testamentin määräyksistä riippumatta.

Lesken tasinkoetuoikeus ja asumisoikeus. Omistus- vai hallintaoikeustestamentti? Testamenttausoikeutta rajoittaa lesken oikeus tasinkoon, rintaperillisen oikeus lakiosaan, lesken asumissuoja sekä toissijaisten perillisten ja avustuksensaajien. Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi. LAKIOSAA LOUKKAAVA TESTAMENTTI Rintaperillisen, testamentin saajan ja lesken asema lakiosan loukkaustilanteessa Riikka Paunonen Opinnäytetyö. Lakiosat toteutetaan vasta lesken hallintaoikeuden jälkeen. Rintaperilliset vaativat kanteella leskeä suorittamaan heidän lakiosansa rahana. Leski kiisti kanteen katsoen, että lakiosia tuli vaatia ja ne tuli määrätä.

Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen. Toisaalta testamentilla ei voida sulkea pois lesken avio- oikeutta. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa. Tämä tietenkin pienentää perillisten lesken kuoleman jälke. Lisäksi määrättävä, kuka sitten saa lakiosan ylittävän osan, leski B vai joku muu. Ainoastaan tässä rintaperillisten perillisryhmässä on voimassa lakiosa. Espanjassa puolestaan leski voi joutua pulittamaan varoja puolison. Mistä rahat esimerkiksi lesken palvelukodin hoitomaksuihin?

Siirry kohtaan Vainajan testamentti ja lakiosa – Lisäksi esimerkiksi lesken oikeus tasinkoon ja rintaperillisen oikeus lakiosaan ovat testamenttia. Tosin lapsilla on kuolleen vanhempansa perintöön niin sanottu rintaperillisen lakiosaoikeus, joka voi rajoittaa lesken hyväksi tehdyn.