Niin vaihejohtimet voi johtaa max sen 10 Amp. Jännitelähde pyrkii antamaan vakiona pysyvää. Nolla-johdin on jatkuvasti kytkeytyneenä laitteeseen. Vaihejohtimien lisäksi käytössä on usein nollajohdin. Mutta kun on kytketty kuormia vaiheen ja nollan välille, silloinhan nollajohdin.

Jakeluverkossa tämä toinen potentiaali on nollajohdin, joka on. Kirjoitin sekavia, tarkoitin siis ettei virtaa kulje jos ei ole jännite -eroa. Eli jos ei ole nollajohdinta aivan perille asti, se sähkö virta kulkee läpi. Sen mitotuksessa on siis otettava huomioon sekä johtimen oma. Toisen johtimen ja PEN-johtimen ( maan ) välillä on tehollisarvoltaan 230.

Tätä johdinta kutsutaan vaihejohtimeksi. Nollaviassa nollajohdin katkeaa ja voi aiheuttaa jännitteen nousun 230 voltista 400 volttiin, joka voi rikkoa kodin sähkölaitteita. Sähköverkon vauriot voivat johtaa niin sanottuun nollavikaan. Siinä sähköverkon nollajohdin on poikki, ja jännite voi nousta normaaliin nähden.

Käytännössä keskuksessa on usein suojamaa, sekä nollajohdin kytketty. Alkuperäiselle valaisimelle oli tullut vaihe- ja nollajohtimet. Kai siinä sentään oli nollajohdin ja vain suojamaa eli kelta-vihreä. Tähtipiste on kytketty maahan ja siihen on kytketty myös nollajohdin ja. Tähtipisteiden välinen johdin on nollajohdin ja muut. Vaikka jännite (siellä linjan päässä?) tippuisi, maksat vain siirretystä tehosta. Voisi olla nollajohdin vika (="heikko nolla").

Vakioversio 3-vaihe, nollajohdin ja maa. Erikoisversio ilman nollajohdinta. Toisin päin voi olla hyvinkin mahdollista, eli jännite tulee vaan ei virta. Kaadettu puu katkoi talon nollajohdon. Johtuvatko sähköviat tämän aiheuttamasta jännitteiden noususta ja kuka on vastuussa? Nollaviaksi kutsutaan tilannetta, jossa sähköjärjestelmässä ns. Nollavikatilanteissa jännite voi vaihdella 0-400 voltin välillä ja tästä syystä.

Ohjausjännitemuuntajaa syötetään 400 V jännitteellä ja toisiopuolella on. PE-liittimeen yhdistetty ” nolla”-johdin vaaleansininen? Valinta riippuu nollapisteen maadoitustavasta, toisin sanoen siitä, miten jännitteelle alttiit osat (24 ) ja nollajohdin (25) on yhdistetty sähköjohtimella maahan. Jännite ja sähkövirta ovat suoraan verrannollisia. Jännite on kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero. Nollaviassa sähkölinjan nollajohdin katkeaa aiheuttaen jännitteen suuren nousun.

Tämä voi rikkoa kodin sähkölaitteita ja aiheuttaa sähköisku- ja tulipalovaaran. Kolmivaihejärjestelmän pääjännite U (tai Up) tarkoittaa kahden vaihejohtimen välistä jännitettä. Nollajohtoon indusoituu tuo jännite. Tämän vuoksi nollavikaan tulee suhtautua vakavasti. Vaihe– ja nollajohdin voidaan halutessa kytkeä. Jos rasiassa on jännitettä, valo syttyy.

Vaurioituneeseen sähköverkkoon saattaa tulla nollavika, joka syntyy kun sähköjohtojen nollajohdin katkeaa. Mikäli muuntajaa käytetään muuhun. Korkeajännite- (110 kV) ja keskijännitelinjoilla (20 kV) ei ole nollajohdinta.