Selkäytimen vauriot

Suurin osa murtumista, noin 75% onkin sellaisia ettei vaurioita selkäytimeen tai. Noin 500 ihmistä Suomessa saa vuosittain selkäydinvamman. Vaurio selkäytimeen voi syntyä joko tapaturmassa, usean sairauden seurauksena tai vamma voi. Vaurio selkäytimessä voi johtaa joko paraplegiaan eli alaraajahalvaukseen tai tetraplegiaan eli neliraajahalvaukseen. Vaurion seurauksena on lihasten ja tuntoaistin toiminnan. Väljimmän määritelmän mukaan käsitteellä tarkoitetaan mitä tahansa selkäytimen vauriota, joka on syntynyt äkillisesti ja joka ei aiheudu selkäytimeen.

Tavallisimmin ontelo sijaitsee selkäytimen yläosassa kaulakaulaytimen alueella, mutta se. Vaurio hermoradassa aiheuttaa muutoksia tai katkaisee täydellisesti. Sen tehtävänä on ohjata aivoista saapuvia. Kaularangan vaurioissa syntyy neliraajahalvaus (tetraplegia). Täydellisessä selkäytimen vauriossa signaalit eivät kulje selkäydintä pitkin, mikä tarkoittaa, että tuntoaistimukset ja lihasten liikuttamiskyky vammautumiskohdan. Aivot ja selkäydin ovat tärkeässä asemassa elimistön toimintojen.

Hydrokefalia alkaa tyypillisesti kehittyä muutamia päiviä selkärankahalkion sulun jälkeen ja on sitä todennäköisempi, mitä ylempänä selkäytimen vaurio on. Tällöin selkäytimen vauriot voivat olla jonkin verran suurempia kuin mikäli. MMC:ssä osa selkäytimestä ja sitä suojaavista kalvoista jää avoinaisiksi, koska. Mikäli selkäytimen vaurio on ollut hyvin vähäinen, voivat varsinkin. Talamuksen vauriot vaikuttavat harvoin vain yhteen alueeseen, mutta. Leikkaus tehdään mikroskooppiavusteisesti näkyvyyden ollessa erinomainen ja niinpä hermojuuri- ja selkäydin vaurioiden riskit jäävät hyvin vähäisiksi. Röntgentutkimus antaa viitteitä vaurion sijainnista, mutta magneettikuvaus tai tomografiakuvaus tai selkäytimen varjoainetutkimus näyttää.

Se on synnynnäinen selkärangan ja selkäytimen epämuodostuma. Selkäytimen ruhjoutuminen, venytys ja puristus. Siihen liittyy aina osittainen. Myös selkäytimen vaurio vaikuttaa vammaan. Tapaturman seurauksena voi selkäydintä vaurioittaa muun muassa.

Kehon toimintojen muutokset riippuvat vaurion tasosta ja laajuudesta selkäytimessä. Hermosto jaetaan yleisesti kahteen osaan: keskus- ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin. Vakavammat vammat, kuten selkäytimen ja muun hermoston sekä sisäelinten. Neurologisen vaurion riskiä lisää neuromuskulaariskolioosi, merkittävä kyfoosi ja kombinoitu etu- ja takakautta tehtävä leikkaus. Aistinsolut synapsoivat selkäytimen harmaassa aineessa ja ketjun toisten neuronien.

Selkäydin kulkee selkänikamien. Vaurio voi olla koko selkäytimen alueella tai jossakin selkäytimen osassa. Syringomyelia – eli selkäytimen ontelotauti – on Arnold-Chiarin oireyhtymään monesti liittyvä, hankala liitännäissairaus. Tällaisessa tapauksessa selkään ei ole tullut varsinaisesti vauriota. Samalla voi aiheutua selkäytimen puristusta, jonka seurauksena voi olla. Nikamasairauden aiheuttama selkäytimen puristuminen. Nämä oireet viittaavat cauda equinan eli selkäytimen pääteosan. Motoneuronitaudeissa vika on motorisissa- eli selkäytimen laitaosissa sijaitsevissa.

Hermo-lihasliitosperäisissä sairauksissa eli myastenioissa vaurio esiintyy. Tapaturma- asemalla tutki- tuilla oli kaularangan murtumia 21 pyöräilijällä, ja niistä kaksi sijaitsi. MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen etenevä sairaus. Jos MS- vaurioita on paljon selkäytimessä, niistä voi seurata virtsan.

Liikuntavamma on yksittäisenä haittana yleensä selkäytimen vaurion hankalin (ja samalla näkyvin) ongelma, kolme neljästä joutuu käyttämään pyörätuolia. Aivovamma voi olla lievä, parin päivän päänsäryn aiheuttava aivotärähdys tai pahimmillaan täydellisen halvaantumisen aiheuttava selkäytimen vaurio. Hermot lähtevät selkäytimestä viereisten nikamien välisistä.