Mistähän suomalaiset ilmansuunnat ovat saaneet nimensä? Itä tulee verbistä itää, sillä aurinko nousee eli itää tuosta ilmansuunnasta. Samoin väli – ilmansuunnat koillinen, kaakko, lounas ja luode merkitsevät yleiskielessä jo kaikille suomalaisille samoja suuntia. Näin ei ole kuitenkaan ollut vielä.

Lounas on väli – ilmansuunta, joka on etelän ja lännen välissä ja kompassissa 225. Lounas tarkoittaa ilmansuunnan lisäksi vuorokaudenkiertoon kuuluvaa.

Välikatsaus suomen kielen juuriin

Etymologiasta sen verran että sekä koillinen, itä, lounas, luode ja. Väli – ilmansuunnat eli koillinen, kaakko, lounas ja luode sen sijaan ovat. Suomenkielen ilmansuuntia tarkoittava etymologia. Mistä tulevat suomen kielen ilmansuuntien lounas, luode, itä, koillinen. Välimuotoja ei tarvita mihinkään, sen vuoksi äärimmilleen.

Miksi joidenkin ilmansuuntien (kaakko, lounas, luode) ei käytetä. On helppo osoittaa Suomen pohjoisin tai eteläisin piste, taikka esimerkiksi läntisin kunta tai itäisin postilaatikko.

Suomi ennen ruotsintamista

Voidaanko jotain tiettyä pistettä. Häkkinen keskittyy sana-artikkelien luettavuuteen ja teokseen valitun. Tässä sarjassa esitellään jännittävä etymologia. Mieluusti kuulisin myös väli – ilmansuuntien etymologian, vaikka ilmeisesti lounas. Mihin väli – ilmansuuntien nimitykset perustuvat? Etymologisen sanakirjan mukaan suojasää tulee tutusta suojaa tarkoittavasta sanasta. Kirja oli siis yliopiston virallinen venäjän etymologia. Etymologia on se, joka esittää sanojen todellisen alkuperän ja varsinaisen.

Tuli tässä kiukuteltua kun en muista suomeksi väli – ilmansuuntia. Hautamaisten painanteiden koot ja ilmansuunnat vaihtelivat. Myöhemmin se kiinnitettiin kulhoon, johon oli merkitty ilmansuunnat. Myös tankokummeleita, joissa voi olla myös tutkaheijastin ja valo. Olisi kiinnostava tietää mikä on etymologia tässä lehmän ja härän suhteen?

Veli -Pekka Lehtola: Kieli – todellisuuden kartta). Katso: myös erikseen) kahden esineen, muodostuman, paikan tai muu. Katso myös: väli – ilmansuunta, väli-isäntä, intervalli, inter-, liminaalinen. Nimistönsuunnittelu: Etelä-Tampere vai "Tampere Eteläinen"? Alueita, oppilaitoksia ynnä muita nimettäessä on syytä pyrkiä ilmauksiin, joissa ilmansuuntaa. Tämä on minuakin askarruttanut joten googlasin ja katso, väli – ilmansuuntien etymologia on runollisuudessaan vavahduttava.

Sáiva-sana on yleissaamelainen, mutta sen etymologia on epäselvä. Tämä välivaihe on hänelle juuri vainajauskon suuntaan siirtynyt korostus. Saman kulman kierrosten lukumäärä kuvasi tuon ilmansuunnan vaelluskierrosten lukumäärää. Orja = lappalaiset tarkoittavat sillä etelää ja lounasta, siis ilmansuuntia, sekä etelässä asuvaa ihmistä. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Kaikkihan tietävät lounaan etymologian – puoleltapäivän jälkeen aurinko on kompassilla. Vaan miksi muut väli – ilmansuunnat on unohdettu?

Valioperheiden koostuneisuuden todelliset tekijät ovat tyttäret. Jos luulee tietävänsä nimen taustan eli etymologian, luulee yleensä väärin. Tiiviistä tutkinnasta huolimatta sanan etymologia ei ole selvinnyt. Kaikkien kolmen Baltian maan N3-prosentit ovat Suomen ja Venäjän välimaastossa.

Edel on yksi ilmansuunnista, mutta mikä? Pulma poikineen – Virolais- suomalainen vertailusanakirja sekä suomen ja viron etymologisia ja muita sanakirjoja. Kuvahaku avautuu uuteen välilehteen. Raamatussa se on taivaan ja sen neljän ilmansuunnan.

Asian vahvistaa myös etymologia. Kahden kirkon väli ei olekaan 33,3 kilometriä, vaan joka toisen kirkon väli on 33, 3 km! Mutta koska ilmansuunta etelä on jossain vaiheessa abstrahoitunut.